Tässä artikkelissa on avattu tiiviisti vastuullisuus- ja kestävyystermejä. Termit on alun perin julkaistu LinkedinIn joulukalenterissa 2022.
Yritysvastuu on lainsäädännön vaatimusten ylittävää toimintaa, jossa mennään pidemmälle ja tehdään paremmin kuin on pakko. Yritysvastuu jaetaan kolmeen osaan: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu, jotka liittyvät vahvasti toisiinsa.
Taloudellinen vastuu on yritysvastuun perusta: yritystoiminnan on oltava kannattavaa, jotta yritys voi panostaa muihin kahteen vastuullisuuden osa-alueeseen. Tämä tarkoittaa pitkän aikavälin kannattavuutta, ei lyhyen aikavälin tuottojen maksimointia.
Sosiaalinen vastuu kattaa toiminnan vaikutukset ihmisiin sekä yrityksen sisällä että ulkoisesti muihin yrityksiin, asiakkaisiin ja yhteiskuntaan.
Ympäristövastuullinen tominta on luonnon kannalta kestävää, eli edistää ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
IPCC = Intergovernmental Panel on Climate Change eli Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. IPCC kokoaa ja arvioi tieteellisiä näkemyksiä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Raportteja käytetään mm. kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
Puolentoista asteen raja on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite. Tutkijat arvioivat, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 °C vähentäisi todennäköisyyttä ilmastonmuutoksen vaarallisimpien ja peruuttamattomimpien vaikutusten käynnistämiseksi.
SBT = Science Based Targets eli tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ovat pyrkimyksiä, joita organisaatio voi asettaa itselleen vähentääkseen omia kasvihuonekaasupäästöjään puolentoista asteen polun mukaisesti.
CO2e = hiilidioksidiekvivalentti, jolla yhteismitallistetaan eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus. Näin lukemat ovat vertailukelpoisia.
SDG = Sustainable Development Goals eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tunnetaan myös nimellä Agenda 2030. Nämä 17 tavoitetta ovat maailmanlaajuiset ja ne on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
GHG-protokolla (The Greenhouse Gas Protocol) on kansainvälinen standardi yritysten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen ja raportointiin. Päästöt luokitellaan kolmeen päästöluokkaan (scope 1-3).
Scope 1 -päästöt ovat suoria kasvihuonepäästöjä, jotka syntyvät organisaation hallitsemissa tai omistamissa lähteissä (esim. tehdas tai autot).
Scope 2 -päästöt ovat ostoenergian epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät raportoivan yrityksen energiankäytöstä, mutta vapautuvat sen kontrolloimien tilojen ulkopuolella.
Scope 3 -päästöluokka sisältää kaikki loput epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt koko arvo- ja toimitusketjusta. Päästölähteitä ovat mm. jätehuolto, liikematkustus ja ostokuljetukset.
EU:n taksonomia vaatii yrityksiä tunnistamaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. Asetuksen tarkoitus on edistää EU:n hiilineutraaliustavoitetta rahoituksen kautta.
Hiilinielu on hiilivarasto, joka aktiivisesti sitoo hiiltä ilmakehästä, kuten metsä tai meri. Kummankin arvioidaan sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen tai toiminnon ilmastokuormaa. Lukema ilmaistaan CO2-ekvivalenttina.
Hiilikädenjälki on tuotteen tai toiminnon positiivinen ilmastovaikutus, jonka avulla sen käyttäjä tai kuluttaja voi vähentää omaa päästökuormaansa eli pienentää hiilijalanjälkeään.
Nettonolla tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin hiilinielut, eli ilmakehästä poistetaan kaikki sinne päästetty hiilidioksidi. Yritysten tulee vähentää päästöjään 90-95 % ja neutraloida ne päästöt, joita ei voida välttää saavuttaakseen nettonollan.
Vapaaehtoinen päästökompensaatio on keino hyvittää aiheutettuja ilmastopäästöjä ostamalla päästöjä vastaava määrä kompensaatiota, jossa hiilidioksidia sidotaan ilmakehästä tai vältetään hiilidioksidin syntymistä.
CSRD = Corporate Sustainability Reporting Directive, yritysten kestävyysraportointidirektiivi. Direktiivi velvoittaa yhä useamman yrityksen raportoimaan kestävyysaiheista liittyen mm. ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin, työntekijöihinsä ja toimitusketjuihinsa.
ESRS = European Sustainability Reporting Standards, Euroopan kestävyysraportointistandardit. Standardi yhtenäistävät kestävyysraportointia. Raportointiaiheet liittyvät ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinnointiin ja mm. päästöraportoinnista tulee pakollista.
LCA = Life Cycle Assessment eli elinkaariarviointi tarkoittaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksien tutkimista aina raaka-aineiden hankinnasta tuotteen käytöstä poistamiseen asti.
NDCs = Nationally Determined Contributions eli kansallisesti määritellyt panokset tarkoittavat yksittäisen valtion panosta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen.