Artikkelia päivitetty 10/2023: direktiivin sovellusalan rajat muuttuneet (liikevaihto ja tase)
EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) tekee vastuullisuusraportoinnista pakollista yhä useammalle yritykselle. Suomessa on nyt pakollisen raportoinnin piirissä noin 100 yritystä, kun taas uuden direktiivin alla luku nousee 1000-1200 yritykseen.
Tässä artikkelissa kerromme millaisiin yrityksiin direktiivi vaikuttaa, mitä muutoksia se tuo tullessaan, ja miten tulevaan voi varautua ennalta.
Direktiivin tarkoitus on edistää yritysten vastuullisuustyötä, havainnollistaa toiminnan vaikutuksia ja auttaa riskienhallinnassa. Se tuo kestävyysraportoinnin samalle tasolle taloudellisen raportoinnin kanssa ja lisää tietojen vertailukelpoisuutta. Tietoja kannattaa hyödyntää oman vastuullisuustyön kehittämiseen ja avoimeen viestintään, jotta toiminta on kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa.
Raportointivelvollisuus laajenee
Kestävyysraportointi on direktiivin mukaisesti pakollista yhä laajemmalle joukolle yrityksiä. Raportointi tehdään tulevien ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaan, joiden lopullista versiota odotetaan julkaistavaksi vuoden 2023 aikana.
Ensimmäisenä raportoivat vuoden 2024 tiedoista ne suuryritykset, jotka nytkin raportoivat vanhan NFRD-direktiivin mukaisesti, eli yli 500 työntekijän listayhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt.
Alkaen vuoden 2025 tiedoista raportoivat yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi kolmesta ehdosta: liikevaihto 50 miljoonaa euroa, tase 25 miljoonaa euroa tai 250 työntekijää.
Muut listatut yritykset, myös listatut pk-yritykset raportoivat joko vapaaehtoisesti alkaen vuoden 2026 tiedoista tai viimeistään vuoden 2028 tiedoista.
Välillisesti raportointi koskee kuitenkin merkittävästi suurempaa joukkoa, sillä raportointivelvolliset yritykset tarvitsevat tietoja omista alihankinta- ja toimitusketjuistaan.
Pk-yritysten kannattaa lisäksi varautua raportointivelvoitteiden laajentumiseen tulevaisuudessa.
Muutos käytännön tasolla
Monelle keskisuurelle yritykselle kestävyysraportointi tulee eteen täysin uutena asiana, mikäli vapaaehtoista vastuullisuusraporttia ei ole ennen julkaistu. Jos taas on raportoinut aiemmin esim. GRI-standardien mukaan, ei muutos ole niin suuri. GRI-standardit ovat olleet pohjana kestävyysraportointistandardien luonnissa, ja niissä on paljon samaa ESRS-standardien kanssa.
ESRS-standardien mukaisesti raportoidaan ESG-teemoista eli ympäristöaiheista (environment), sosiaalisista aiheista (social) sekä hallinnollisista teemoista (governance). Standardeja on tämänhetkisen tiedon mukaan 12. Ne jakautuvat neljään aihepiiriin:
- ESRS1 ja ESRS2 kattavat yleiset raportointiaiheet mm. hallinosta, strategiasta, riskeistä ja tavoitteista.
- ESRS E-sarjasta löytyvät ympäristöraportoinnin standardit E1-E5. E1 on ilmastonmuutosta käsittelevä standardi, joka sisältää raportointivaatimukset organisaation energiankäytöstä ja päästöistä.
- ESRS S-sarja (S1-S4) kattaa sosiaaliset aiheet, joiden mukaan raportoidaan tiedot omasta työvoimasta, arvoketjun työntekijöistä ja vaikutuksista vähemmistöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. S-osiossa on pakollisena kaikille omaan henkilöstöön liittyvien tietojen raportointi.
- ESRS G-sarja (G1) sisältää hallinnolliset teemat liittyen omaan liiketoimintaan.
Muutoksiakin aiempaan vastuullisuusraportointiin nähden on tulossa.
Olennaisuus muuttuu kaksoisolennaisuuden periaatteeksi (double materiality), joka tarkoittaa sekä yrityksen vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen että näiden vaikutuksia yritykseen päin.
Raportti on julkaistava konekielisesti luettavassa muodossa. Lisäksi ulkopuolinen varmennus tulee pakolliseksi. Kestävyysraportit julkaistaan hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä. Koska samaan aikaan yritysten on laadittava myös tilinpäätös, kertovat nämä yhdessä kattavasti yrityksen talousnäkymistä, vaikutuksista kestävyysteemoihin, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Varautuminen kannattaa aloittaa ajoissa
Raportointi ESRS-standardien mukaan ei ole kevyt harjoitus. Erityisesti yritysten, joille raportointi tulee uutena asiana, on perehdyttävä standardeihin huolellisesti ja valmistauduttava hyvissä ajoin.
Raportointia kannattaa harjoitella niin pian kuin mahdollista joko GRI-kehikon mukaan tai soveltaen ESRS-standardeja. Näin on helppo kokeilla käytännössä, mitä raportointi vaatii organisaatiolta. Samalla löytyvät aukot tiedonkeruussa.
Kestävyysraportoinnissa on tärkeää luoda vahva pohja. Aluksi määritellään raportoinnille rajat. Seuraava askel on huolellisesti tehty kaksoisolennaisuuden periaatteen mukainen olennaisuusanalyysi, jolla selvitetään raportointiaiheet.
Kun tiedetään mitkä aiheet kuuluvat olennaisuusanalyysin mukaan raportoitaviin aiheisiin, voidaan tarkastella oman organisaation tiedonkeruuta. Mitä tietoja seurataan jo, mitkä tiedot puuttuvat ja mitä muutoksia näihin täytyy tehdä?
Raporteissa on oltava myös eteenpäin katsovaa tietoa. Esimerkiksi ilmastonmuutos-raportointistandardissa vaaditaan kertomaan raportointivuoden päästölaskennan tulosten lisäksi perusvuosi, johon muutosta verrataan sekä tavoitteita tuleville vuosille. Jos ilmastotavoitteita ei ole vielä asetettu, on sekin tehtävä. Päästölaskenta kannattaakin aloittaa mahdollisimman pian, jotta yritys voi osoittaa tehneensä päästövähennyksiä.
Raportoitavaa on yrityksille paljon monesta eri aiheesta. Organisaatioissa on tehtävä sisäisesti yhteistyötä, jotta eri aihepiirien tiedot saadaan koottua. Parhaimmillaan kestävyysraportti on oman toiminnan kehittämisen työkalu, johon kerättyä tietoa kannattaa hyödyntää.
Miten NGS voi auttaa?
Teemme yrityksille päästölaskentaa GHG-protokollan mukaisesti. Samaa kehikkoa käytetään myös ESRS-standardien mukaisessa päästöraportoinnissa. Laskennan tulokset ovat siis suoraan hyödynnettävissä päästöraportoinnissa. Autamme yrityksiä myös päästövähennystoimien suunnittelussa ja ilmastovastuun kantamisessa.
Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!