SBTi – Science Based Targets initiative

Monet yritykset ovat asettaneet Pariisin sopimuksen ja ilmastotieteen mukaisia tavoitteita päästömääriensä alentamiseen. Yksi tunnetuimmista tavoista on tehdä se SBTi-aloitteen mukaan.

The Science Based Targets initiative (SBTi) on muodostunut kumppanuudesta WWF:n, YK:n Global Compactin, CDP:n (Carbon Disclosure Project) sekä Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) välillä. SBTi ajaa kunnianhimoisia ilmastotoimia yksityisellä sektorilla ja pyrkii estämään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset.

Yritykset voivat siis asettaa itselleen päästövähennystavoitteita vähentääkseen omia kasvihuonekaasupäästöjään ilmastotieteen ja globaaleiden sopimusten vaatimalla tavalla. Puolentoista asteen mukainen toiminta tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen on vähennyttävä puoleen vuoteen 2030 mennessä ja nettonolla tulee saavuttaa 2050, jotta voimme todennäköisimmin välttää katastrofaalisimmat ilmaston lämpenemisen seuraukset. Päästöjä tulee siis vähentää huomattavasti ja loppuja väistämättömiä päästöjä neutraloida.

SBTi Net Zero Standard (nettonollastandardi) on tieteeseen pohjaava vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitettu standardi, jonka avulla yritykset voivat asettaa Pariisin sopimuksen mukaisia ilmastotavoitteita. Standardi tarjoaa yrityksille ohjeiden, kriteerien ja suositusten avulla yhtenäisen standardoidun polun nettonolla-tavoitteen asettamiseen. SBTi tarjoaa työkaluja tavoitteiden asettamiseen, ja arvioi sekä hyväksyy yritysten tavoitteet itsenäisesti. Päästölaskennassa käytetään GHG-protokollaa. Tavoitteen aloitteen kautta on asettanut jo yli 3000 yritystä, jotka edustavat 38 biljoonan dollarin osuutta maailmantaloudesta.

Nettonollastandardi on pääasiassa tarkoitettu suurille, yli 500 työntekijän yrityksille. Pienet ja keskisuuret yritykset, tässä tapauksessa alle viidensadan työntekijän yritykset, voivat käyttää standardia tavoitteiden asettamisprosessin ymmärtämiseen. Pk-yrityksille on kuitenkin tarjolla yksinkertaistettu keino asettaa oma tavoitteensa. Standardi sisältää neljä oleellista kohtaa, jotka muodostavat yrityksen tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen:

1. Lyhyen aikavälin (near-term, 5–10 vuotta) tavoitteet on asetettava 1,5 asteen skenaarion mukaisiksi. Näitä tavoitteita päivitetään, kun tavoitteen määräaika saavutetaan. Vertailuvuoteen nähden vuoden 2030 päästöjen tulisi laskea puoleen.
   
   
2. Pitkän aikavälin tavoitteiden tarkoitus on pyrkiä vähentämään jäljelle jääneitä päästöjä puolentoista asteen tavoitteen mukaisesti viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
   
   
3. Arvoketjun ulkopuolisia päästöjä on vähennettävä (mitigate) ostamalla REDD+ -hyvityksiä (Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation), kompensaatioita tai investoimalla hiilidioksidin sitomiseen suoraan ilmasta (DAC, Direct Air Capture).
   
   
4. Pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen jälkeen jäljelle jäävät päästöt on neutraloitava poistamalla ja sitomalla hiilidioksidia pysyvästi ilmakehästä.
   

Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen on mahdollista monin eri tavoin, mutta standardi kehottaa noudattamaan viiden vaiheen mukaista lähestymistapaa:

1. Valitse perusvuosi
   • Aikaisintaan 2015
   • Scope 1, 2 ja 3 -päästötietojen tulee olla tarkkoja ja varmistettavissa
   • Perusvuoden päästöjen tulisi vastata yrityksen tyypillistä päästöprofiilia
     
     
2. Laske yrityksen päästöt
   • Toiminnassa syntyvät päästöt on kartoitettava perusteellisesti. Laskennan on katettava vähintään 95 % yrityksen scope 1 ja 2 -päästöistä, ja kaikkien scope 3 -päästöjen suuruusluokka on arvioitava.
     
     
3. Aseta tavoiterajat
   • Lyhyen aikavälin tavoitteiden on katettava vähintään 95 % yrityksen scope 1 ja scope 2 -päästöistä. Mikäli scope 3 -päästöluokassa syntyy vähintään 40 % kokonaispäästöistä (scope 1-3), tulee tavoitteiden kattaa myös vähintään 2/3 scope 3 -päästöistä.
   • Pitkän aikavälin tavoitteen on katettava vähintään 95 % scope 1 ja scope 2 -päästöistä sekä 90 % scope 3 -päästöistä.
     
     
4. Valitse tavoitevuosi
   • Lyhyen aikavälin tavoitteen määräajan on oltava 5–10 vuoden päässä tavoitteen jättämisestä SBTi:lle. Pitkän aikavälin tavoitevuoden on oltava viimeistään 2050 ja energiasektorin yrityksillä 2040.
     
     
5. Laske tavoitteet
   • Absoluuttinen vähennys scope 1 ja scope 2 -päästöille lasketaan lyhyen aikavälin tavoitteisiin lineaarisesti (esim. 4,2 % vähennys vuodessa), ja pitkän aikavälin tavoitteille kokonaisvähennysmäärästä (esim. 90 % vähennys).
   • Yritys voi asettaa myös tavoitteen ostamalleen sähkölle: vähintään 80 % uusiutuvaa energiaa 2025 mennessä ja 100 % uusiutuvaa energiaa 2030 mennessä.
     

Standardin mukaan omien päästöjen vähentäminen on tärkeysjärjestyksessä ennen kompensointia tai muita vastaavia toimenpiteitä, mutta myös arvoketjun ulkopuolisten päästöjen vähentäminen voi nopeuttaa siirtymää kohti globaalia nettonollaa. Omat päästöt tulee laskea GHG-protokollan mukaisesti, jonka jälkeen asetetaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet arvoketjun päästöjen vähentämiseksi. Vuosittain raportoidaan edistyksestä. Arvoketjun ulkopuolella lyhyellä aikavälillä tulee panostaan hiilinielujen turvaamiseen ja parantamiseen sekä investoida kehittyviin kasvihuonekaasujen poistotekniikoihin, kuten suoraan talteenottoon (esim. DAC). Pitkällä aikavälillä, nettonollatavoitteen saavuttamisen jälkeen, yritysten on neutraloitava jäännöspäästöjään jatkuvasti.

Yritysten on siis olennaisinta leikata merkittävästi koko arvoketjujensa päästöjä seuraavan 5–10 vuoden aikajänteellä. Pitkällä aikavälillä tavoitteen on oltava vähintään 4,2 % vuosittainen vähennys päästöissä vertailuvuodesta. Yrityksistä suurimman osan tarvitsee SBTi:n mukaan vähentää päästöjään 90–95 % vuoteen 2050 mennessä saavuttaakseen nettonollatavoitteen. Yritysten arvoketjujen päästöttömyyden tavoittelu on yhä enenevissä määrin kuluttajien, yhteiskunnan ja muiden sidosryhmien vähimmäisvaatimus yrityksille.

Jotta yritys voi viestiä olevansa hiilineutraali, tulee sen standardin mukaan ensin saavuttaa pitkän aikavälin tavoite ja neutraloida loppuja 5–10 % vuosittaisia päästöjä vastaava määrä hiiltä ilmakehästä.

Yritys saa myös hyötyjä tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen asettamisesta ja sen viestimisestä. Sitoutuminen päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan on osa uskottavaa vastuullisuustyötä. SBTi kautta päästövähennyksiin sitoutuneet yritykset saavat julkista tunnustusta ilmastojohtajuuden alustoilla. Muita etuja tavoitteiden asettaneiden yritysten johtajien mukaan syntyy kustannusten vähenemisestä, sijoittajien luottamuksen lisääntymisestä sekä kilpailuedun ja brändin maineen paranemisesta. Lisäksi alati kiristyvään sääntelyyn on helpompi vastata.

SBTi:n avulla yritys voi validoida omat nettonollatavoitteensa, jotta ne ovat linjassa uusimman tieteen ja puolentoista asteen tavoitteen kanssa. Päästöistä raportoidaan vuosittain ja edistymistä tavoitteeseen nähden seurataan. Tavoitteita myös tarkistetaan viiden vuoden välein, jotta varmistetaan johdonmukaisuus uusimman ilmastotieteen kanssa. Validointimaksut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille alkaen 1000 dollaria ja suurille yrityksille alkaen 9500 dollaria.