Yritysvastuu on olennainen osa nykyaikaista liiketoimintaa. Tarkoituksena on edistää kestävää ja vastuullista toimintaa eri osa-alueilla. Juuret ovat liiketoimintaetiikassa, joka on jalostunut ja laajentunut vuosikymmenten aikana.
Merkittävät globaalit ongelmat korostavat kaikkien toimijoiden roolia osana ratkaisua. Sekä valtioita, julkisia toimijoita että yrityksiä ohjataan kiristyvällä sääntelyllä kohti kestävämpää toimintaa.
Termit
Yritysvastuu, vastuullisuus, yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys, kestävyys, englanniksi sustainability eli sustis, CSR (Corporate Social Responsibility eli yhteiskuntavastuu), ESG (Environmental Social Governance) sekä vastuullinen liiketoiminta tarkoittavat kaikki pääpiirteittäin samaa asiaa: yritysten vastuuta toimia kestävällä tavalla ekologisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti. Termejä käytetään Suomessa jossain määrin sekaisin.
Vastuullinen yritys siis kantaa vastuunsa vaikutuksistaan ympäröivään yhteiskuntaan.
Lakien noudattaminen on yrityksen vastuu. Se, että tekee vähä paremmin, on vastuullisuutta. Yritysvastuu määritelmänsä mukaan alkaa siitä, mihin lakien velvoitteet päättyvät. Ja koska sääntely kiristyy koko ajan, nousevat minimitason vaatimuksetkin.
Yrityksen vastuun piiri on jatkuvasti laajentunut ja kattaa nykyisin yrityksen oman toiminnan lisäksi koko toimitusketjun raaka-aineiden hankinnasta alkaen aina tuotteen elinkaaren lopun käsittelyyn asti.
Oleellinen sääntely, tavoitteet ja ohjeet
Poliittiset päätökset ja kansainväliset sopimukset ohjaavat suuntaa.
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti tavoitteena on hillitä ilmaston lämpenemisen riskejä ja rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Sen mukaan hiilineutraalius täytyy saavuttaa vuonna 2050. Pariisin sopimus on kansainvälinen oikeudellisesti sitova sopimus, joka koskee myös Suomea.
YK:n jäsenmaat on 2015 sopineet kestävän kehityksen globaaleista tavoitteista, joka tunnetaan myös nimellä Agenda 2030. Nämä tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille. 17 eri aiheen alla on erilaisia asioita, mm. ilmastotekoja, köyhyyden poistoa, ja puhdasta energiaa. Näitä painotetaan eri tavoin sen mukaan, miten kehittynyt mikäkin maa on ja yrityksissä toki sen mukaan, millaista toimintaa yrityksellä on ja mitkä aiheet siten ovat olennaisia.
Suomen ilmastolain mukaisesti Suomen tavoite on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan päästövähennyksiä sekä kuluttajilta, yrityksiltä että julkisen puolen toimijoilta. Odotettavissa on myös meihin kaikkiin vaikuttavia päätöksiä, jotta päästöjä saadaan laskettua.
EU:n yritysvastuudirektiivi hyväksyttiin hiljattain. Sen mukaan yritysten on mm. tehtävä Pariisin sopimuksen mukainen siirtymäsuunnitelma sekä estettävä lapsi- ja orjatyövoiman käyttö tuotantoketjuissa. Direktiivi on osa laajempaa EU:n Green Deal -kehikkoa, joka sisältää myös mm. kestävyysraportointidirektiivin sekä kestävän rahoituksen taksonomian ja muita laajoja teemoja esimerkiksi kiertotalouteen ja biodiversiteettiin liittyen.
OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sisältävät vastuullisen liiketoiminnan ohjeita.
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ovat keskeisimmät kansainvälisistä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjeistukset, ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleismaailmalliset periaatteet edistävät työelämään liittyviä hyviä toimintatapoja.
Hyödyt
Vastuullisuustyö on keino hallita riskejä, parantaa kilpailukykyä sekä kehittää toimintaa. Se on strategian ytimessä, eikä sitä voi irroittaa päivittäisistä valinnoista tai yrityksen tekemisistä. Pohjimmiltaan kyseessä on työkalu pitkän aikavälin voiton tekemiseen.
Lisäksi monet vastuullisuustoimet säästävät rahaa.
Parempi kierrätysaste säästää rahaa, koska sekajäte on se kallein kerättävä jae. Energiatehokkuus ja energian säästö säästää suoraan rahaa matalampana kulutuksena. Samoin materiaalitehokkuus säästää rahaa. Lentomatkailun vähentäminen ja tapaamisten siirto mahdollisuuksien mukaan virtuaalisiksi säästää rahan lisäksi aikaa.
Yritysvastuu tuo suoraa lisäarvoa parantuneen myynnin, pienentyneiden kustannusten tai entistä korkeamman hinnan muodossa. Se vaikuttaa brändin arvoon, maineen hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen, lisää kilpailukykyä ja vähentää riskejä.
Yritysvastuun osat
Yritysvastuu jaetaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, sosiaaliseen sekä ekologiseen. Jos jaottelun tekee ESG:n mukaan, vaihdetaan talousasioiden tilalle hyvä hallintotapa.
Kaikkia vastuullisuusasioita ei voi luokitella yksiselitteisesti vain yhteen kolmesta aiheesta, koska teemat tukevat toisiaan ja menevät limittäin. Esimerkiksi puhdas vesi ei ole pelkästään ympäristöasia vaan myös ihmisoikeuskysymys. Ilmastokriisi koskettaa meitä kaikkia, heikentää elinolosuhteita ja aiheuttaa jopa elinkeinojen menetyksiä. Ympäristövastuu voidaankin tätä kautta ankkuroida ihmisoikeuksiin, sillä kaikki lisäpäästöt pahentavat tilannetta ja vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Kestävä kehitys löytyy teemojen risteyskohdasta, kun kaikki kolme ulottuvuutta on huomioitu samaan aikaan.
Vastuullisuusteemat itsessään kattavat lukuisia erilaisia aiheita.
Ympäristövastuu kattaa vesien, ilman ja maaperän suojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin turvaamisen sekä tehokkaan ja säästäväisen luonnonvarojen, energian ja materiaalien käytön.
Yrityksellä on vastuu kaiken toiminnan ympäristövaikutuksista koko tuotteen tai palvelun elinkaaren ajalta. Se kattaa myös tavaran- tai palveluntoimittajan vastuullisuuden arvioinnin.
Ympäristövastuun käytännön toimenpiteet vaihtelevat yrityksen toiminnan mukaan. Tärkeintä on kuitenkin edistää ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yrityksissä on mietittävä, missä esim. päästövähennyksiä pystyy tekemään helposti, millä kaikilla asioilla on vaikutusta ja mitkä ovat juuri omassa toiminnassa merkittävimmät teemat.
Sosiaalinen vastuu sisältää kaiken toiminnan vaikutukset ihmisiin sekä yrityksen sisällä että ulkoisesti muihin yrityksiin, asiakkaisiin ja yhteiskuntaan. Sosiaalinen kestävä kehitys lähtee siitä, että ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti. Ihmisoikeudet ovat olennainen osa sosiaalista vastuuta.
Monille yrityksille sosiaalinen vastuu tarkoittaa ensisijaisesti omaa henkilöstöä, jolloin työhyvinvoinnin edistäminen, työturvallisuuden parantaminen sekä osaamisen kehittäminen ovat olennaisia aiheita. Henkilöstölle näkyviä konkreettisia asioita ovat mm. työkulttuuri, johtaminen ja kannustinjärjestelmä.
Henkilöstön ohella yritysvastuussa on muitakin sosiaalisen vastuun piiriin kuuluvia sidosryhmiä, kuten asiakkaat ja lähialueiden asukkaat. Asiakkaille sosiaalinen vastuu näkyy ennen kaikkea kuluttajansuojassa ja tuotteiden turvallisuudessa sekä vastuullisena markkinointiviestintänä. Lähialueen asukkaille yritys on puolestaan työllistäjä ja paikallisen osaamisen kasvattaja. Sosiaalinen vastuu ulottuu myös alihankintaketjuun ja yhteistyökumppaneihin.
Taloudellinen vastuu kattaa suoria taloudellisia vaikutuksia, kuten palkat, osingot ja verot, kun taas välillisesti taloudellinen vastuu näkyy yhteiskunnalle syntyvissä talousvaikutuksissa työllisyyden kautta. Jotta yritys voi panostaa muihin kahteen vastuullisuuden osa-alueeseen, on yritystoiminnan oltava kannattavaa.
Monille yrityksille juuri kannattavuus on selkein taloudellisen vastuun teemoista. On kuitenkin huomioitava, että tämä tarkoittaa nimenomaisesti pitkän aikavälin kannattavuutta, ei lyhyen aikavälin tuottojen maksimointia.
Työntekijöille ja alihankkijoille maksettavat oikeudenmukaiset palkkiot ovat osa taloudellista vastuuta. Paikallisten ostojen ja investointien kautta työ linkittyy myös sosiaaliseen vastuuseen.
Taloudellista vastuuta on lisäksi korruption vastainen toiminta, rahanpesun ja harmaan talouden torjunta sekä vastuullinen veronmaksu. Veroja ei tietenkään tarvitse maksaa enempää, kuin mitä laki vaatii, ja normaali verosuunnittelukin kuuluu vielä asiaan. Vastuullinen yritys ei kuitenkaan harrasta aggressiivista verojen välttelyä tai veroparatiisikytköksiä.
Hyvä hallintotapa viittaa näiden kestävyysaiheiden johtamiseen. Asiat menevät limittäin edellä esitettyjen talousasioiden kanssa, sillä hyvä hallintotapa kattaa myös mm. veroja, korruption ja lahjonnan vastaisia toimia, johdon palkkioita ja muiden sisäisten käytäntöjen ohjaamista.
Kestävyystyön aloittaminen
Kaikissa yrityksissä vastuullisuus- tai kestävyystyö ei ole vielä käynnissä, vaikka se onkin mahdollisesti tunnistettu tärkeäksi tulevaksi teemaksi.
Yritysvastuutyön aloittaminen kannattaa tehdä kattavalla kartoituksella nykytilasta.
HR-asioista vastaavan kanssa kannattaa käydä läpi sosiaaliset teemat. Tässä todennäköisesti huomataan, että vastuullisuustyötä tehdään jo monessa aiheessa.
Ympäristöaiheista on useita selvitettäviä aiheita, kuten ostetun energian tuotantomuodot. Päästölaskentakin kannattaa käynnistää mahdollisimman pian, sillä siitä saadaan paljon tietoja toiminnan kehittämiseksi ja tunnistetaan toiminnan merkittävimmät päästöjä tuottavat vaiheet.
Kannattaa myös selvittä, mitä asioita jo seurataan. Näitä voi olla esim. kierrätysaste, vedenkäyttö ja työturvallisuus.
Vaikka yrityksen olisi mukava tehdä monia erilaisia vastuullisuutta kehittäviä toimia, ei se usein ole mahdollista tai edes järkevää. Kannattaakin priorisoida pitkältä listalta ne seikat, jotka yritykselle ovat olennaisimpia. Samalla kannattaa tiedustella ulkoisilta sidosryhmiltä, ainakin isoimmilta asiakkailta ja yhteistyötahoilta, heidän toiveet ja tulevat tietotarpeensa.
Keskustelut kannattaa ehdottomasti käydä sisäisesti johtoryhmän tai hallituksen kesken, jotta vastuullisuusaiheet toimivat osana strategiaa ja riskienhallintaa.
Kun tiedetään mitä lähdetään edistämään, voidaan vastuullisuustyölle tehdä suunnitelma ja asettaa tavoitteet.
Tavoitteita kannattaa asettaa sekä välietappien, lyhyen aikavälin suunnitelmien, että pidemmän aikavälin tahtotilan kuvaamiseksi. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi, että kattava päästölaskenta on tehtynä vuoden sisään, kierrätysastetta nostetaan 10 %, kaikki ostoenergia on 100 % uusiutuvaa 3 vuoden sisään, ja työtyytyväisyyttä parannetaan pykälä.
Kun on tavoitteita ja suunnitelmia niiden saavuttamiseksi, voi tehtävät delegoida ja tarvittaessa hankkia ulkoista apua vaikkapa juuri päästöjen laskentaan.
Vastuullisuustyö ei ole pikamatka, vaan kestävyysjuoksua. Jatkuva parantaminen on tarpeen, eikä valmista tule koskaan. Aloittamiseen on nähtävä hieman vaivaa, jonka jälkeen jatkuva parantaminen helpompaa.
Ota siis ensin haltuun perusasiat, jotta voit rakentaa tukevan pohjan ja laajentaa monimutkaisempien ja työläämpien asioiden käsittelyyn.