Jotta yrityksen toiminnan päästövaikutus voidaan laskea, tarvitaan yritykseltä monenlaisia tietoja. Mitä parempia ja tarkempia tietoja saadaan, sitä tarkempia päästölaskennan tuloksetkin ovat.
Tällä sivulla käsitellään, kuinka valitaan oikeanlaiset tietolähteet ja miten tiedot tulee esittää, jotta päästölaskenta on mahdollisimman tarkkaa ja luotettavaa.
| Tarkkuus | Kuvaus | Tietojen muoto |
| Tarkin, primääridata | Suoraan palvelun tuottajalta tai tuotteen valmistajalta saatu päästötieto | • Valmis päästötieto: kg CO2e tai t CO2e • Päästöintensiteetti: g tai kg CO2e/toimitettu yksikkö tai rahayksikkö. Intensiteettiä täydentää joko aktiviteettidata tai kulutustieto |
| Sekundääridata | Aktiviteettidata: omista järjestelmistä tai esimerkiksi laskuilta kerätty tieto oston määrästä | Kulutus- tai ostomäärä esim. massana, tilavuutena tai kappalemääränä. Lisäksi tarvitaan kuvaus ostetusta tuotteesta/palvelusta, esim. “Aaltopahvi, XX tonnia” tai “Mallin Y läppäri, X kappaletta” |
| Epätarkin | Kuluperusteinen tieto (spend-based) | Omista järjestelmistä kerätty tieto käytetystä rahamäärästä Esim. siivouspalvelut, x € |
Tarkimman tiedon hyödyntäminen
Tarkin päästötieto saadaan suoraan palvelun tuottajalta tai tavaran toimittajalta, jos se kattaa kaikki päästöt (Scope 1–3). Tällaisia raportteja kannattaa aina pyytää, sillä ne tarjoavat tarkan kuvan palvelun tai tuotteen päästöistä. Päästötiedot voivat olla joko valmiina päästöinä (kg CO2e tai t CO2e) tai päästöintensiteettinä, joka kuvaa päästöjä suhteessa toimitettuun yksikköön tai rahayksikköön. Näistä tiedoista voidaan laskea tarkasti yrityksellesi syntyneet päästöt.
Aktiviteettidata ja sekundäärinen tieto
Jos päästötietoja ei saada suoraan toimittajalta tai palveluntuottajalta, seuraavaksi tarkinta on laskea päästöt aktiviteettidatasta. Tällöin tiedot esitetään yleensä kulutus- tai ostomäärinä. Esimerkiksi energiankäyttö mitataan kulutuslukemina, kun taas tuotteiden määrää seurataan massana, tilavuutena tai kappalemäärinä. Tällöin on tärkeää, että tiedoissa on riittävän tarkka kuvaus esimerkiksi tuotteen merkistä, mallista ja raaka-aineesta, jotta voidaan valita mahdollisimman tarkka päästökerroin.
Kuluperusteinen tieto ja sen käyttö
Jos kummankaan edellä mainitun tarkan tiedon kerääminen ei ole mahdollista, päästöjen laskeminen voidaan tehdä kuluperusteisen tiedon (spend-based) avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtötietona on käytetty rahamäärä, joka saadaan omista järjestelmistä. Esimerkkejä kuluperusteisista tiedoista voivat olla pienempien hankintojen, kuten siivouspalveluiden, euromääräiset tiedot. Kuluperusteinen menetelmä on kätevä tapa laskea päästöjä erityisesti vähäisemmän arvon hankinnoissa ja esimerkiksi kilometrikorvauksissa.
Menetelmää voidaan käyttää myös muihin hankintoihin, mikäli niistä ei ole saatavilla tarkempia tietoja. Tällöin kannattaa muistaa, että kuluperusteiset kertoimet ovat usein melko konservatiivisia. Tarkemman tiedon kerääminen tyypillisesti vähentää laskennallisia päästöjä.
Tiedon tarkkuus ja lähteet
Päästölaskennan tarkkuus riippuu käytettävissä olevista tiedoista. Mitä tarkempia ja luotettavampia tiedot ovat, sitä tarkempia tuloksia päästölaskennasta saadaan. Tarkimmat tiedot ovat suoraan palveluntuottajilta tai tavarantoimittajilta saadut päästötiedot, mutta jos niitä ei ole saatavilla, on mahdollista käyttää aktiviteettidataa tai kuluperusteista tietoa.
Täsmällinen ja oikea tieto mahdollistaa tarkemman päästölaskennan, mikä on olennainen osa kestävän liiketoiminnan kehittämistä. Näin päästövähennystoimet voidaan suunnata sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Jos päästölaskenta on yrityksellesi ajankohtainen, ota yhteyttä! NGS on yhteistyökumppanisi päästölaskennassa ja tukenasi tietojen keräyksessä.