Päästölaskenta on keskeinen osa yrityksen ympäristövastuullista toimintaa. Se voi vaikuttaa yrityksesi maineeseen, kilpailukykyyn ja jopa taloudelliseen tulokseen.
Erityisesti pienille yrityksille päästölaskennan aloittaminen voi tuntua haastavalta. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi GHG-protokollan perusteet, tarjoamme ohjeita päästölähteiden tunnistamiseen ja päästöjen laskentaan sekä käymme läpi esimerkkien kautta laskentavaiheita käytännön tasolla.
Päästölaskennan hyödyt
Päästölaskennan hyödyt yritykselle ovat moninaiset ja kattavat useita liiketoiminnan osa-alueita.
Päästölaskennan avulla yritykset voivat varautua lainsäädännön ja sääntelyn muutoksiin, sillä suurimmat yritykset raportoivat jo nyt lakisääteisesti kestävyystyöstään. Vaikutukset näkyvät myös pk-sektorilla, koska tietoja tarvitaan koko arvoketjusta. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan peräti 56 % suuryrityksistä on jo vaihtanut alihankkijoita vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi.
Päästölaskenta tarjoaa pohjan tehokkaille päästövähennystoimille. Tietojen avulla yritys voi suunnitella ja toteuttaa toimia, jotka vähentävät päästöjä ja parantavat ympäristövastuullisuutta. Tämä ei ainoastaan edistä kestävää kehitystä ja yritysvastuuta, vaan voi myös tuoda mukanaan kustannussäästöjä. Esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen ja jätteen minimointi voivat johtaa pienempiin kustannuksiin.
Päästölaskennan tulosten sekä päästöjen vähennysten viestinnällä voidaan tukea myyntiä ja markkinointia. Nykykuluttaja on hyvin tiedostava, ja B2B-puolella myös yritykset haluavat ostaa vastuullisempia tuotteita tai palveluita.
Käytännön askeleet
Päästölaskenta kannattaa aloittaa yrityksen toiminnan synnyttämien päästölähteiden tunnistamisella. Päästöjen luokittelu löytyy GHG-protokollasta, jota kannattaa käyttää tukena. Kun päästölähteet on tunnistettu, voidaan käynnistää tietojen kerääminen. Kaikista päästölähteistä tarvitaan joko tavaran- tai palveluntuottajan oma päästöraportti, ja mikäli sitä ei ole saatavilla, lukema osto- tai kulutusmäärästä sekä kuvaus kyseisestä toiminnasta. Tarkka kuvaus on olennaista, sillä se helpottaa oikeiden päästökertoimien valintaa. Laskenta pienemmissä yrityksissä onnistuu esimerkiksi Excelissä, johon tiedot on myös helppo koostaa.
Laskentaa ei myöskään kannata jättää pöytälaatikkoon, vaan saaduista tuloksista kannattaa viestiä sisäisesti ja ulkoisesti. Tulosten pohjalta on helpompaa miettiä vaikuttavia käytännön toimia ja tavoitteita päästöjen vähentämiselle.
Seuraavassa käydään nämä vaiheet läpi vielä tarkemmin.
Pikakatsaus termeihin
- Hiilijalanjälki – yrityksen päästöt koko kalenterivuodelta.
- CO2e – Hiilidioksidiekvivalentti, johon on yhteismitallisettu kaikki ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasut kuin ne olisivat hiilidioksidia. Myös CO2eq englanniksi tai CO2ekv suomeksi.
- Päästökerroin – kertoo kuinka paljon päästöjä syntyy yhdestä yksiköstä kutakin toimintaa.
Esim. bensiinin käytön aikainen päästö on 2,348 kg CO2e/l (SYKE).
GHG-protokolla
mukaillen: GHG protokolla
Edellä esitetty GHG-protokolla (lyhenne tulee sanoista greenhouse gas) on ylivoimaisesti käytetyin kehikko yritysten päästölaskennassa. Päästölähteet luokitellaan scope 1, 2 ja 3 -päästöiksi.
Scope 1 sisältää yrityksen suorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen omista toiminnoista. Näihin kuuluvat esimerkiksi polttoaineen käyttö yrityksen omissa tai hallitsemissa ajoneuvoissa ja koneissa, sekä teollisuusprosesseissa vapautuvat kasvihuonekaasut.
Scope 2 kattaa yrityksen ostaman energian päästöt. Ostoenergian päästöt ovat epäsuoria päästöjä, koska päästöt syntyvät raportoivan yrityksen energiankäytöstä, mutta vapautuvat sen kontrolloimien tilojen ulkopuolella.
Päästöt lasketaan kahdella tavalla: sijainti- ja hankintaperusteisesti.
- Sijaintiperusteinen (location based) tapa heijastaa niiden verkkojen keskimääräistä päästöintensiteettiä, joissa energiaa kulutetaan.
- Hankintaperusteinen (market based) lähestymistapa heijastaa puolestaan raportoivan yrityksen itse ostaman energian päästöjä. Ostetun uusiutuvan energian päästökerroin on hankintaperusteisesti 0. Tästä käytetään myös termiä markkinaperusteinen mm. ESRS-standardeiden suomenkielisessä versiossa.
Scope 3 päästöluokka kattaa kaikki loput epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa.
Ne on jaoteltu upstream- ja downstream-päästöiksi:
- upstream-päästöt liittyvät yrityksen tavara- ja palveluhankintoihin
- downstream-päästöt liittyvät myytyjen tuotteiden tai palveluiden synnyttämiin epäsuoriin päästöihin
Kaikki, mihin yritys käyttää rahaa, on yritykselle päästölähde. Näitä ovat mm. raaka-aineostot, ostetut tuotteet, palvelut, pakkausmateriaalit, markkinointimateriaalit, toimipisteiden jätehuolto, matkat, koneet, IT-laitteet sekä työntekijöiden kodin ja työpisteen väliset matkat. Kaikki ovat yrityksen päästöjä. Päästöt jakautuvat eri kategorioihin.
Lisäksi downstream-puolella päästöjä ovat mm. tuotteen logistiikan päästöt aina loppukäyttäjälle asti, vaikkei yritys maksaisikaan näitä kuljetuksia. Samoin vuoden aikana myytyjen tuotteiden elinkaaren lopun, eli esim. tuotteen kierrätyksen päästöt, ovat yrityksen päästöjä raportointivuonna, vaikka tuote olisikin pitkäikäisempi.
GHG-protokollaa kannattaa käyttää päästölähteiden tunnistamiseen. Kaikki kategoriat eivät ole olennaisia. Jos yrityksellä ei ole franchising-toimintaa, ei sieltä myöskään löydy päästöjä.
Lue lisää GHG-protokollasta täältä.
Tietojen kerääminen
Kun päästölähteet on tunnistettu, tarvitaan niistä tietoja. Protokollan mukaan tavaran- tai palveluntuottajalta saatu, supplier specific tieto on tarkin. Monet suuryritykset raportoivat näitä tietoja esim. kestävyysraporteissaan, ja suurimmilta jätehuolto- ja logistiikkayhtiöitä saa valmiita päästöraportteja.
Kaikista muista tiedoista tarvitaan kulutus- tai ostolukema koko kalenterivuodelta. Tässä vaiheessa on oleellista tehdä yhteistyötä yrityksen sisällä sekä ulkoisesti eri yhteistyötahojen kanssa.
Ensimmäisessä laskennassa ei välttämättä saada kaikkia kategorioita mukaan laskentaan, mikäli niistä tarvittavia tietoja ei ole seurattu mitenkään. Tämä on hyvin tyypillistä, eikä sitä kannata säikähtää. Aloittaminen on paljon tärkeämpää. Yrityksen tietojen keruun prosessit kehittyvät samalla, kun tunnistetaan näitä puutteita.
Tiedot voi kerätä täysin kuvitteellisen esimerkin mukaisesti esim. näin:
| Päästön luokittelu | Päästölähde | Kuvaus | Lukema | Yksikkö | Tietolähde |
|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 | Polttoaine | Bensiinin kulutus omissa autoissa | 1000 | litraa | Ostoraportit ja kuitit, Milla |
| Scope 2 | Sähkö | Toimipisteen sähkön kulutus, tuulisähkö, Turku Energia | 20 000 | kWh | Sähkölaskut, Pertti |
| Scope 2 | Kaukolämpö | Toimipisteen kaukolämpö, tavallinen, Turku Energia | 30 000 | kWh | Kaukolämmön kulutus, kiinteistön yhteyshenkilö Pirjo |
| Scope 3 | Pääoma-hyödykkeet | Ostetut läppärit, ThinkPad Z16 | 20 | kpl | IT, Erika |
| Scope 3 | Jätehuolto | Toimipisteen jätehuolto | 3,5 | t CO2e | Jätehuoltoyhtiön raportti, Juhani |
| Scope 3 | Työmatkat | Henkilöstön työmatkat, keskimäärin km/pvä autolla, 50 hlöä | 10 | km | Henkilöstökysely, Into |
Päästökertoimet
Kun kaikki tiedot on kerätty, tarvitaan tilanteeseen sopivat päästökertoimet.
Niitä voi lähteä hakemaan oman energiayhtiön sivuilta ja mm. tuotteiden tai laitevalmistajien ilmoittamista tiedoista. Suomen keskimääräiset sähkönkulutuksen tiedot löytyvät Fingridin sivuilta.
Laajasti käytettyjä kertoimia löytyy myös DEFRA:n julkaisemana.
Erilaisia maksullisia tietokantojakin on tarkoitukseen, kuten ecoinvent.
Laskentavaihe
Laskentavaihe onnistuu pienemmissä yrityksissä Excelissä.
Huomio kannattaa kiinnittää yksiköihin – päästökertoimia ilmoitetaan mm. kiloina CO2e/tuotettu tonni tai grammoina CO2e/kWh energiaa. Tulokset kannattaa laskea suoraan tonneiksi CO2e.
Päästöt lasketaan kaavalla toimintaa kuvaava lukema x päästökerroin.
Edellä esitetyn esimerkin päästölaskenta näyttäisi tältä:
Scope 1: Bensiinin kulutus: 1000 litraa x päästökerroin 2,348 kg CO2e/l (SYKE) = 2,3 t CO2e
Scope 2: sähkö, sijaintiperusteinen: 20 000 kWh x Suomessa kulutetun sähkön keskimääräiset päästöt 38 g CO2/kWh (Fingrid) = 0,8 t CO2e
Scope 2: sähkö, hankintaperusteinen: 20 000 kWh x uusiutuvan energian kerroin 0 = 0,0 t CO2e
Scope 2: lämpö, sijaintiperusteinen: 30 000 kWh x Suomen kaukolämmön keskimääräiset päästöt 145 g CO2/kWh (Motiva) = 4,4 t CO2e
Scope 2: lämpö, hankintaperusteinen: 30 000 kWh x kaukolämmön ominaispäästöt 38 g CO2e/kWh (Turku Energia) = 1,1 t CO2e
Scope 3: IT-laitteet: 20 kpl laitteita x 245 kg CO2e/kpl (Lenovo) = 4,9 t CO2e
Scope 3: jätehuolto: palveluntuottajan ilmoittama päästötieto 3,5 t CO2e
Scope 3: henkilöstön työmatkat: keskimäärin 10 km/pvä, 220 työpäivää/v, 50 hlö x keskimääräisen auton päästöt 130 g CO2e/km (SYKE) = 15,2 t CO2e
Vaikka kaikki tunnistetut päästölähteet eivät olisikaan mukana ensimmäisessä laskennassa, kannattaa silti aloittaa. Kerran harjoittelulla pääsee jo pitkälle, ja seuraavalle vuodelle on helpompi lisätä uusia tietoja.
Tulokset ja viestintä
Saadut tulokset voi tiivistää taulukkoon scopeittain ja niistä voi jaotella näkyville myös eri kategoriat.
Yhteissumma lasketaan sekä sijainti- että hankintaperusteisesti. Jos viestitään vain yhdestä lukemasta, on hankintaperusteinen lukema se yrityksen “oma” päästö.
Kun tuloksista viestii, on oleellista kertoa kattoiko laskenta kaikki olennaiset ja merkittävät päästölähteet ja mitä on mahdollisesti rajattu pois, mistä syystä, ja onko niillä päästölähteillä potentiaalisesti miten merkittävä vaikutus kokonaispäästöihin.
Tuloksista kannattaa myös laskea päästöintensitetti, eli päästöt suhteessa yrityksen kannalta oleellisiin muuttujiin. Näitä on yleensä liikevaihto, henkilöstömäärä sekä tuotteiden määrä kappaleina tai tonneina. Yksiköt voi valita niin, että lukema on järkevä, esim. t CO2e/1000 € liikevaihto. Päästöintensiteetin muutoksen seuraaminen on hyödyllistä oman toiminnan kehittyessä, ja se on jossain määrin vertailukelpoinen myös saman toimialan muihin yrityksiin.
Tulosten pohjalta kannattaa tehdä suunnitelmat ja asettaa tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Helpot asiat kannattaa tehdä ensin, esim. sähkösopimuksen vaihto uusiutuviin. Jotta scope 3 -päästöjä voi vähentää, tarvitaan yhteistyötä koko arvoketjussa eri yhteistyötahojen kesken.
Tuloksista ja tavoitteista kannattaa viestiä sisäisesti henkilöstölle sekä ulkoisesti eri sidosryhmille.
Ulkoistettu laskenta
Pienen yrityksen laskennan voi tehdä itsekin. Laskentaprosessin ulkoistaminen voi olla kuitenkin järkevää, mikäli siihen tarvitaan tukea.
Ulkoistaminen vapauttaa yritykseltä aikaa omaan ydinosaamiseen keskittymiseen säästäen useiden henkilöiden työtunteja. Pienemmissä yrityksissä ei välttämättä ole omaa vastuullisuushenkilöä, jolla olisi osaamista tehdä päästölaskenta. Tässä tapauksessa ulkoistaminen helpottaa merkittävästi, sillä asiaan erikoistunut yhteistyötaho voi toteuttaa useat vaiheet tietojen keruun koordinoinnista alkaen, hoitaa laskennan ja raportoi tuloksista kattavasti.
Joissain tapauksissa ulkoisen laskennan tulokset nähdään luotettavampina. Ulkoiselta kumppanilta saa myös toimenpidesuunnitelman päästöjen vähentämiselle ja eri toimien ennustettuja vaikutuksia.
NGS auttaa yrityksiä ilmastovastuutyössä. Tarjoamme ratkaisuja, jotka muuttavat vastuullisuustyön kilpailueduksi. Ohjaamme asiakkaitamme hiilijalanjäljen hallinnassa alkaen päästölaskennasta aina kattaviin ilmastostrategioihin, varmistaen selkeät ja tulokselliset ilmastotoimet.