Usein kysytyt kysymykset

Mikä on hiilidioksidiekvivalentti?

Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2e) tarkoitetaan kaikkia ihmisen tuottamia päästöjä muunnettuna hiilidioksidin vaikutuksia vastaavaksi luvuksi. Esim. metaanin hiilidioksidiekvivalenttikerroin on 25, joten 1 kg metaania vastaa 25 kg hiilidioksidipäästöjä.

Mistä metsää saadaan?

Kaikki hankkeissamme käytetty metsä on peräisin suomalaisilta metsän- ja maanomistajilta. Yhteistyötä tehdään yksittäisten metsänomistajien kanssa sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kautta. Hiilinielujen eli suomalaisten metsien omistajat ansaitsevat aina korvauksen työstään.

Kuinka voidaan tietää hankkeiden varmasti vaikuttavan?

Hankkeet pyritään luomaan aina mahdollisimman läpinäkyvästi, ja kuka tahansa voi halutessaan tarkistaa laskelmat ulkopuolisella tekijällä. Lisäksi kaikki asiakkaamme saavat vuosittain raportin metsänsä hiilensidonnan kehittymisestä.

Kuinka yritysten päästöt on laskettu?

Yritysten päästöt lasketaan aina tapauskohtaisesti. Laskelmissa hyödynnetään omia, asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kehitettyjä mallejamme, tai vaihtoehtoisesti laskelmat voidaan tehdä myös kyseisen alan konsulttien toimesta. 

Mitä metsälle tapahtuu sen saavuttaessa tavoiteiän?

Hankkeissamme tavoitellaan mahdollisimman pitkäaikaista hiilensidonnallista vaikutusta. Emme siis pyri sitomaan hiiltä ainoastaan kasvun ajaksi, vaan kaikilla hankkeillamme pyritään kasvattamaan tukkipuun osuus mahdollisimman suureksi, jolloin hiili pysyy sitoutuneena jopa satoja vuosia. Hiilensidonta jatkuu vielä senkin jälkeen, kun puut ovat päätyneet rakennusmateriaaliksi.

Mihin metsänomistaja sitoutuu?

Lähtiessä mukaan toimintaan metsänomistaja sitoutuu metsänsä hiilensidontakyvyn ylläpitoon tai kasvattamiseen tietyn ajanjakson ajaksi. Yleisesti kaikkiin sopimuksiin kuuluu siis metsän hakkuu kielto, pois lukien normaalit hoitotoimenpiteet. Hankkeesta riippuen sopimukseen kuuluu pelkästään normaalien hoitotoimenpiteiden ylläpito tai sopimuksen mukaiset lisähoitotoimenpiteet. Uutta metsää luodessa sopimus on luonnollisesti pidempi. 

Miten metsänomistaja hyötyy toiminnasta?

Metsänomistaja ei luovu yhteistyömme aikana metsänsä omistajuudesta. Omistajuus säilyy ennallaan, mutta metsänomistaja saa tukea metsän hiilensidonnan aikana. 

Onko toiminnassa mietitty metsityksen muita vaikutuksia ympäristöön, kuten yhteiskunnallista vaikutusta tai vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen?

Toiminnallamme on positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä tuemme suomalaisia metsänomistajia. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat hyvin pieniä toimintamme mittaluokan takia.

Miksi juuri suomalaisen metsän hiilensidontakyky? Aiotaanko muita keinoja käyttää?

Valitsimme suomalaisen metsän hiilensidontakyvyn sen läpinäkyvyyden, konkretian ja kotimaisuuden takia. Tutkimme jatkuvasti muita hiilensidontamahdollisuuksia ja pyrimme monipuolistamaan palveluamme tulevaisuudessa.

Kuinka metsien sitoman hiilen määrä lasketaan?

Metsien sitoma hiilimäärä on laskettu yhteistyössä monien suomalaisten metsäalan(?) toimijoiden kanssa. Laskelmia päivitetään myös jatkuvasti uuden tiedon lisääntyessä. Metsän hiilensidontakykyyn vaikuttaa erityisesti alueen lämpötila, valon määrä, puulaji sekä hoitosuunnitelma. Laskelmat on tehty niin, että jokaisessa metsässä luvattu hiilensidonta tulee varmasti toteutumaan, ja suurimmassa osassa metsiä tapahtuu merkittävää ylikompensaatiota.

Mitä tarkoittaa hiilensidontahanke ja ovatko hankkeet sertifioituja?

Hiilensidontahanke tarkoittaa tapauksessamme juuri tietyllä tavalla hiiltä sitovaa toimenpidettä. Hankkeita ei toistaiseksi ole ollut mahdollista sertifioida minkään kansainvälisen standardin mukaisesti. Pyrimme kuitenkin laskelmissamme täydelliseen läpinäkyvyyteen, jonka johdosta ne ovat tarkastettavissa muilla luotettavilla tahoilla. Olemme myös edelläkävijöitä suomalaisten metsien hiilensidonnan määrittämisessä, emmekä missään tapauksessa myy sellaista hiilensidontaa, joka ei todella vaikuta luvatulla tavalla.

Mitä tarkoitetaan hiilensidonnalla?

Hiilensidonnalla viitataan kaikkiin toimiin, joilla ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia saadaan varastoitua pois ilmastoa lämmittämästä. Esimerkiksi metsän kasvaessa se sitoo hiilidioksidia omiin rakenteisiinsa, sekä pidemmällä aikavälillä myös puusta rakennettuihin taloihin.

Voiko kompensoinnin avulla unohtaa muut ilmastoystävällisyyteen tähtäävät toimet? Eikö se ole viherpesua?

Ilmasto on suuri kokonaisuus, johon vaikuttavat todella monet tekijät. Kompensoinnilla saadaan hyvitettyä nykyhetken päästöt ja näin saadaan lisää aikaa kehittää ilmaston kannalta tehokkaimmat ja ystävällisimmät tavat tehdä tarpeelliset muutokset. Kompensointi ei siis ole viherpesua, vaan ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista välittömistä vaikutuksista tinkimättä.