EN
01.11.2021

Yrityksen hiilijalanjälki – Mistä kaikesta se koostuu?

Tässä artikkelissa syvennytään yrityksen hiilijalanjäljen muodostumiseen: mitä kaikkea yrityksen hiilijalanjälki pitää sisällään ja kuinka se lasketaan. Lopussa pohditaan myös hiilijalanjäljen laskemisesta saatavia hyötyjä.

 

Kuinka yrityksen hiilijalanjälki lasketaan?

Yrityksen operatiivisen toiminnan hiilijalanjälki lasketaan useimmiten yrityksen perustiedoista, jotka perustuvat sen kulutukseen. Jokaiselle päästölähteelle on olemassa tai sille voidaan määrittää oma päästökerroin. Yrityksen hiilijalanjälki muodostuu siis useasta eri päästölähteestä ja päästölähteiden tuottamien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutuksesta. Yhteisvaikutus kuvataan hiilidioksidiekvivalentteina, joista on lisätietoa blogissa.

Yrityksen hiilijalanjäljen laskeminen on aina asiantuntijatyötä.

Laskentaan tarvittavan datan saaminen riippuu aina yrityksen käytännöistä, esimerkiksi liikematkustuksen sekä energiankulutuksen seurannan aktiivisuudesta.

 

Mitä kaikkea yrityksen hiilijalanjälkeen lasketaan?

Yrityksen operatiivisen toiminnan hiilijalanjälki muodostuu perinteisesti sen kulutuksesta, kuten toimiston energiantarpeesta (sähkö ja lämpö), sekä jätteenkäsittelystä. Lisäksi myös liikematkustus lasketaan mukaan hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljen laskennan myötä voi tulla ilmi myös muita operatiivisen toiminnan päästöjä, kuten esimerkiksi kahden eri toimipisteen välinen rekkaliikenne.

Yksi yleisimmistä standardeista yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa on Green House Gas Protocol – Corporate Value Chain Accounting and Reporting Standard eli GHG-protokolla.

Yrityksen hiilijalanjälki on tarkasteltavissa kolmella eri tasolla GHG -standardissa:

1. Scope 1. Suorat päästöt – yrityksen toiminnan välittömät päästöt, kuten tehtaiden piipuista ja omien autojen pakoputkista tulevat päästöt

2. Scope 2. Epäsuorat päästöt – ostetusta energiasta syntyvät päästöt

3. Scope 3. Epäsuorat päästöt – kaikki muut epäsuorat päästöt. Scope 3 kategoriassa huomioitavien päästölähteiden määrittämisessä on paljon vaihtelua, eli yritys voi osittain itse päättää kuinka pitkälle arvoketjussa syntyvät päästöt lasketaan yrityksen omiksi päästöiksi.

Laskettaessa muuta kuin yrityksen operatiivisen toiminnan hiilijalanjälkeä, kuten jonkin tietyn tuotteen hiilijalanjälkeä, muuttuu laskenta huomattavasti monimutkaisemmaksi. Tällöin Scope 3:sta tulee ottaa huomioon esimerkiksi pakkausmateriaalin tuotannosta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt.

Scope 3 siis osaltaan luo yritykselle mahdollisuuden tarkastella hiilijalanjälkeään laajemmin tai suppeammin, mutta osaltaan vaikeuttaa sen laskentaa ja siitä viestintää.

 

Miten yritys voi kompensoida hiilijalanjälkensä?

Kompensoinnilla tarkoitetaan rahallisen korvauksen maksamista hankkeeseen, jolla poistetaan omien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen. Kompensointimalleja on olemassa käytännössä kolmea erilaista:

1. Hiilen sitominen ilmakehästä: metsityksellä, metsän kiertoajan pidentämisellä tai muulla ilmakehästä suoraan hiilidioksidia sitovalla tavalla toteutettavaa hiilijalanjäljen kompensointia

2. Päästöoikeuksien ostaminen pois markkinoilta

3. Toimintamallien muutoksen kustantaminen: erilaiset hankkeet rahoittavat saastuttavien toimintamallien muuttamista ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon

 

Mitä hyötyä yritys saa hiilijalanjäljen selvittämisestä?

Päästöjensä vaikutuksen ymmärtäminen on vastuullisuuden avain.

Yrityksen hiilijalanjäljen selvittäminen antaa ennen kaikkea informaatiota ja hyvän tilannekuvan siitä, millaisilla toimilla pystymme kompensoimaan ja vähentämään yrityksen päästöjä. Kun tiedämme oikeat mittasuhteet ja sen, millä on suurin vaikutus, pystymme myös viestimään asiasta uskottavasti.

Selvitys myös kertoo tarvittavat vähennystoimet sekä kompensaation suuruuden halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Olemassa olevien tuloksien seuranta on tärkeä osa prosessia ja esimerkiksi päästöjen vertailu kilpailijoihin luo meille parhaimmillaan kilpailuvaltin. Nykyään myös yhä useammassa toimeksiannossa vaaditaan tietoa yrityksen hiilijalanjäljestä ja se pakottaa monet pk-yrityksetkin ottamaan selvää omista päästöistään. Muuttuva toimintaympäristö sekä kiristyvät vaatimukset tulevaisuuden kilpailutuksissa luovat siis tarpeen päästöjen määrittelemiselle ja vähennystavoitteille.